Lokimapsin Suomen merikarttaa ei ole hyväksytty navigointikäyttöön, eikä se korvaa virallista ja korjattua merikarttaa tai vaadittuja navigointivälineitä. Älä käytä sitä matkan, veden syvyyden, alikulkukorkeuden tai vaarakohteen ainoana tietolähteenä.

Lokimaps näyttää Traficomin avoimen merikarttakuva-WMTS-palvelun, joka perustuu rasterimuotoiseen merikartta-aineistoon. Traficom luokittelee sen avoimen datan katselupalveluksi. Se on eri tuote kuin navigointiin tarkoitetut viralliset paperi- ja ENC-kartat sekä laatukontrolloidut kartta-aineistot. Tuoteryhmät on kuvattu merikarttojen ja merikartta-aineistojen jakelukanavia käsittelevällä sivulla.

Tarkista piirretyt merkit Traficomin virallisesta Suomen merikarttojen karttamerkkien selitteestä. Traficomin mukaan painetuissa merikartoissa käytetään Kansainvälisen merikartoitusjärjestön S-4-standardin mukaista INT-symboliikkaa. Traficomin oma selite näyttää rasterikartassakin näkyvät suomalaiset merkit ja lyhenteet.

Syvyydet, syvyyskäyrät ja värialueetSyvyydet, syvyyskäyrät ja värialueet

Syvyysluvut ilmaisevat yksittäisen kohdan syvyyden. Syvyyskäyrät erottavat syvyysalueet toisistaan, ja värivyöhykkeet auttavat erottamaan matalan veden syvemmästä. Tulkitse syvyyslukua yhdessä syvyyskäyrän, ympäröivän värin, mittayksiköiden ja kartan vertailutason kanssa. Tyhjä kohta ei todista, että vesi olisi syvää tai täysin luodattua.

Kartoitettu syvyys ei ole sama kuin juuri nyt käytettävissä oleva vesisyvyys. Tuuli, ilmanpaine, virtaukset, säännöstely ja vuodenaikaiset olosuhteet voivat nostaa tai laskea todellista vedenkorkeutta. Älä lisää mitään kartoitettuun arvoon tai vähennä siitä, ennen kuin olet varmistanut kartan korkeusvertailutason ja ajantasaisen vedenkorkeuden.

Lähimmillä zoomaustasoilla Lokimaps suurentaa viimeistä saatavilla olevaa rasteritiiltä. Suurempi syvyysluku ei ole tarkempi, eikä suurennus tuo näkyviin kartan mittakaavassa pois jätettyjä vaaroja. Tiilinäkymästä puuttuvat myös virallisen kartan koko nimiö, painos, mittakaava, varoitukset ja korjaustilanne.

Karit, vaikeakulkuiset alueet, hylyt ja esteetKarit, vaikeakulkuiset alueet, hylyt ja esteet

Virallinen selite erottaa vedenpinnan yläpuoliset, vesirajassa olevat ja kartan vertailutason alapuoliset kivet toisistaan. Lisäksi hylkyjen ja muiden vedenalaisten esteiden merkit ovat erillisiä. Merkin yhteydessä voi olla syvyysluku tai vaarakäyrä.

Kiinnitä erityistä huomiota vaikeakulkuiseen alueeseen. Traficomin mukaan musta pisteviivalla piirretty vaarakäyrä ympäröi laajaa kivikkoista tai esteistä aluetta, jonka kaikkia vaaroja ei ole merkitty erikseen. Vaarakäyrän sisällä oleva merkki ilmaisee vaaran tyypin. Älä suunnittele reittiä tällaisen alueen muutaman näkyvän kivimerkin välistä, sillä näennäisiä aukkoja ei ole luodattu turvallisiksi kulkuväyliksi.

Väylät, reitit ja rajoitusalueetVäylät, reitit ja rajoitusalueet

Suomen merikartoissa käytetään eri merkkejä väyläalueille, väylän keskilinjoille, suositelluille reiteille, linjoille, liikenteen suunnalle, ankkurointitiedoille sekä alueiden rajoille ja rajoitusalueille. Samankaltaisilla katko- tai pisteviivoilla voi olla hyvin eri merkitys.

Älä sekoita väyläluokkaa, haraussyvyyttä eli varmistettua vesisyvyyttä, pienintä vesisyvyyttä ja mitoitussyväystä. Haraussyvyys tarkoittaa syvyyttä, johon saakka väylällä on varmistettu olevan vapaata vettä. N2000-kartoissa kauppamerenkulun väyläluokkien 1 ja 2 väyläalueiden haraussyvyydet esitetään pienimmän vesisyvyyden merkinnällä, vaikka lukema ei välttämättä ole alueen todellinen pienin vesisyvyys. Näiden väylien mitoitussyvyyttä ei merkitä N2000-karttaan, vaan se julkaistaan erikseen. Vanhaan keskivesijärjestelmään sidotussa kartassa kulkusyvyys tarkoittaa mitoitussyväystä. Traficomin vesiväylien syvyyskäytäntöä koskeva ohje selittää eron. Mikään näistä tiedoista ei yksin takaa turvallista kulkua. Huomioi vedenkorkeus sekä mahdollinen mataloituminen, työmaa, turvalaitemuutos tai liikennejärjestely.

Viitat, kummelit, valot ja linjamerkitViitat, kummelit, valot ja linjamerkit

Turvalaitteen merkki koostuu useasta tiedosta. Muoto, väri, huippumerkki, valon väri ja valotunnus voivat kaikki olla merkityksellisiä. Kardinaali-, lateraali-, yksittäisvaaran, turvavesi- ja erikoismerkit on erotettava toisistaan virallisen karttamerkkiselitteen avulla. Älä arvaa merkitystä pienen näytön kuvakkeesta.

Valojen ja sektorien yhteydessä voi olla lyhenteitä, jotka kertovat värin, rytmin, jakson, korkeuden ja nimellisen kantaman. Linjavalot tai päivämerkit toimivat parina vain, kun ne havainnoidaan ja tulkitaan oikein. Lähennä niin, että näet jokaisen merkinnän, ja varmista se sitten ajantasaisesta virallisesta aineistosta.

Kaapelit, sillat, putkilinjat ja muut vapaat korkeudetKaapelit, sillat, putkilinjat ja muut vapaat korkeudet

Kartoissa merkitään merenalaiset kaapelit ja putkilinjat, ilmajohdot, sillat, lossivaijerit, kalanviljelylaitokset, satamarakenteet ja muut reittiin vaikuttavat kohteet. Alikulkukorkeudet on ilmoitettu suhteessa tiettyyn korkeusvertailutasoon, eivätkä ne välttämättä vastaa nykyisessä vedenkorkeudessa käytettävissä olevaa tilaa.

Ankkuripaikan merkki tai avoimelta näyttävä vesi ei syrjäytä kaapeli-, putkilinja-, suoja- tai kieltoaluemerkintöjä. Lue ympäröivät viivat ja lyhenteet ennen ankkurointia tai ahtaalle alueelle menoa.

Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmätKoordinaatti- ja korkeusjärjestelmät

Nykyiset Suomen merikartat käyttävät EUREF-FIN-järjestelmää, jonka Traficom kertoo vastaavan GPS:n WGS 84 -järjestelmää käytännön navigointiin riittävän tarkasti. Muutamat ennen vuotta 2003 valmistetut vihreät sisävesikartat käyttävät vanhempaa KKJ-koordinaattijärjestelmää, eikä niitä pidä käsitellä WGS 84 -karttoina. Koordinaattijärjestelmien yhteensopivuus ei tarkoita, että jokainen kohde olisi metrin tarkkuudella oikein. Se ei myöskään poista lähtöaineiston ikään tai kartografiseen yleistykseen liittyviä rajoituksia.

Suomen merikartoissa siirrytään N2000-korkeusjärjestelmään, jonka merikarttanimi on Baltic Sea Chart Datum 2000 (BSCD2000). Merialueilla syvyydet ja vapaat korkeudet käyttävät samaa vertailutasoa: N2000-nollatasoa tai siirtymäaikana vuotuista teoreettista keskivettä. Sisävesillä tasot ovat eri: syvyyksillä on vesiallaskohtainen alavertaustaso, jonka lähtökohtana on purjehduskauden alin vedenkorkeus, ja alikulkukorkeuksilla ylävertaustaso, jonka lähtökohtana on purjehduskauden ylin vedenkorkeus. Todellinen vedenpinta voi laskea alavertaustason alle tai nousta ylävertaustason yli. Traficomin suomalaisten merikarttojen yleistietosivu selittää järjestelmät ja linkittää vedenkorkeuspalveluihin. Tarkista aina käyttämäsi virallisen kartan nimiö ja metatiedot.

Ennen vesille lähtöäEnnen vesille lähtöä

Käytä tätä Lokimapsin karttatasoa maantieteellisenä taustana ja retken suunnittelun tukena. Valmistaudu sitten luotettavan navigointiaineiston avulla:

  1. Hanki sopivan mittakaavan hyväksytty merikartta.
  2. Tutustu Traficomin Suomen merikarttojen täydelliseen karttamerkkien selitteeseen.
  3. Varmista syvyyksien ja alikulkukorkeuksien vertailujärjestelmä.
  4. Tarkista ajantasainen vedenkorkeus, sää ja paikalliset varoitukset.
  5. Tee merikarttakorjaukset ja tarkista Traficomin Tiedonantoja merenkulkijoille.
  6. Käytä sopivia navigointivälineitä ja jätä epävarmuudelle riittävä turvamarginaali.

Jos merkki, lyhenne tai viiva on epäselvä, pidä sen merkitystä tuntemattomana, kunnes olet tarkistanut sen virallisesta julkaisusta.