Lokimapsin Maastokartta (Suomi) käyttää Maanmittauslaitoksen virallista maastokartografiaa. Keskeinen virallinen lähde on MML:n vuoden 2025 maastokartan karttamerkkien selite. Se selittää mittakaavojen 1:10 000–1:250 000 karttamerkit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tällä sivulla kerrotaan, miten tärkeimmät karttamerkkien ryhmät liittyvät toisiinsa. Pidä virallinen selite avoinna, kun haluat tunnistaa kartan tarkan viiva-, täyttö- tai pistemerkinnän.

Yksityiskohtien määrä muuttuu lähennettäessäYksityiskohtien määrä muuttuu lähennettäessä

Kartta ei ole yksi piirros, jota vain suurennetaan ja pienennetään. MML:n Maastokarttasarja (rasteri) käyttää eri mittakaavoihin valmistettuja tuotteita. Pienet tiet, yksittäiset rakennukset, apukäyrät, kasvillisuuden yksityiskohdat ja pienempien kohteiden nimet näkyvät vasta lähempänä. Laajemmassa näkymässä kohteita yksinkertaistetaan tai jätetään pois, jotta kartta säilyy luettavana.

Jos tärkeä kohde puuttuu, lähennä ennen kuin päättelet, ettei sitä ole. Jos sama kohde näyttää erilaiselta lähentämisen jälkeen, tulkitse nykyisessä mittakaavassa näkyvää karttamerkkiä.

Lähimmillä zoomaustasoilla Lokimaps suurentaa tarkinta saatavilla olevaa rasteritiiltä. Viivat ja tekstit kasvavat, mutta karttaan ei tule lisää tietoa. Suurennettukin merkki on siis vain yhtä tarkka kuin alkuperäinen rasteri.

Korkeuskäyrät ja pinnanmuodotKorkeuskäyrät ja pinnanmuodot

Ruskeat korkeuskäyrät yhdistävät saman korkeuden pisteitä. Tiheässä olevat käyrät tarkoittavat jyrkkää rinnettä, ja harva väli loivempaa maastoa. Korostetut johtokäyrät helpottavat korkeuskäyrien laskemista, tavalliset korkeuskäyrät täyttävät niiden välit ja apukäyrät voivat näyttää pienempiä pinnanmuotoja tarkimmissa mittakaavoissa. Käyräväli muuttuu mittakaavan mukaan, joten tarkista korkeudet nimiöistä ja virallisesta selitteestä sen sijaan, että olettaisit käyrävälin aina samaksi.

Muilla maastomerkinnöillä kuvataan esimerkiksi jyrkänteitä, jyrkkiä rinteitä, avokalliota, siirtolohkareita, louhikkoa, hiekkaa, sora- ja ottoalueita sekä mitattuja korkeuspisteitä. Suljettu korkeuskäyrä voi merkintöjen ja ympäröivien korkeuksien perusteella kuvata mäkeä tai painannusta. Varjostus tai kivikkoa kuvaava merkki ei yksin kerro, voiko paikasta kulkea.

Metsä, avoin maa, pellot ja suotMetsä, avoin maa, pellot ja suot

Taustavärit ja kuviot erottavat laajat maanpeitetyypit, kuten metsän, pellot, puutarhat, niityt, avoimen maan, pensaikot ja rakennetut alueet. Lähemmissä mittakaavoissa selitteessä erotellaan myös havumetsä, lehtimetsä, sekametsä ja pensaikkoinen kasvillisuus.

Soilla on omat siniset kuvionsa. Merkit erottavat toisistaan esimerkiksi avoimet ja metsäiset sekä helppo- ja vaikeakulkuiset suot. Myös soistunut maa on merkitty erikseen. Nämä ovat kartoitettuja maanpeiteluokkia. Ne eivät kerro ajantasaista veden syvyyttä, jään kantavuutta, vuodenaikaista tulvimista tai kulkemisen turvallisuutta.

Tiet, ajourat, polut ja ylityspaikatTiet, ajourat, polut ja ylityspaikat

Tiemerkeillä erotetaan moottoritiet ja eri tieluokat pienemmistä teistä, ajoteistä, ajopoluista ja poluista. Kartan viivan leveys tai näkyvyys ilmaisee kartoitettua luokkaa, ei lupaa käyttää tietä ajoneuvolla. Puomeille, porteille, tunneleille, silloille, losseille, talviteille, pyöräteille, pitkospuille ja rautateiden kohteille on omat merkkinsä.

Tarkista reittiä suunnitellessasi täsmällinen virallinen karttamerkki, jos viiva voi tarkoittaa tietä, ajotietä, ajopolkua, polkua, sähkölinjaa, hallinnollista rajaa tai vesiuomaa. Maastokartta ei kuvaa kattavasti käyttöoikeuksia, sulkuja, kunnossapitoa, lunta tai tienpinnan kuntoa.

Vesistöt ja rantaviivan kohteetVesistöt ja rantaviivan kohteet

Sinisellä kuvataan järviä ja merialueita, jokia, puroja, ojia, lähteitä, kaivoja, koskia, patoja ja virtaussuuntaa. Rantaviivan tyyli voi erottaa tarkan rannan epämääräisestä tai epävarmasta rannasta ja tulva-alueesta. MML:n selitteen vesijättö tarkoittaa maata, joka on jäänyt kuiville vedenpinnan laskettua tai rannan siirryttyä. Pienille kiville, lammikoille, altaille, laitureille, ruoikoille ja uomille on omat piste- tai aluemerkintänsä.

Maastokartassa voi näkyä rannikkoa koskevia tietoja, venereittejä, viittoja ja syvyystietoja. Se ei ole merikartta. Kun liikut vesillä, vaihda tarkoitukseen sopivaan merikarttaan ja käytä hyväksyttyä, ajantasaista navigointiaineistoa.

Rakennukset, rakenteet ja maamerkitRakennukset, rakenteet ja maamerkit

Rakennusten värit ja muodot erottavat esimerkiksi asuin-, loma-, liike- ja julkiset rakennukset sekä muut rakennukset toisistaan. Selite kattaa myös kirkot ja hautausmaat, tornit, savupiiput, mastot, tuulivoimalat, näköalatornit, muistomerkit, hiihtohissit, aidat, portit, tulentekopaikat ja historialliset teollisuuskohteet, kuten tervahaudat.

Merkki ilmaisee tavallisesti kartoitetun kohdetyypin. Se ei kerro, onko palvelu avoinna tai kunnossa, saako kohteeseen mennä tai onko se yhä olemassa. Tarkista laavujen, ylityspaikkojen, palveluiden ja rajoitettujen kohteiden ajantasaiset tiedot paikallisesta lähteestä.

Rajat ja suojelualueetRajat ja suojelualueet

Eri viivatyylit kuvaavat valtakunnan-, maakunta- ja kuntarajoja sekä suojelualueiden ja erityisalueiden rajoja. Rajaviiva voi olla päällekkäin tien, rannan tai muun viivamaisen kohteen kanssa, joten tarkastele kuviota ja läheisiä nimiöitä huolellisesti.

MML:n virallisessa selitteessä on myös kiinteistöjaotuksen merkkejä. Lokimapsissa yksityiskohtaiset kiinteistörajat kuuluvat erilliseen Kiinteistörajat (Suomi) -karttatasoon ja näkyvät vain, kun taso on käytössä. Ne eivät kuulu pelkkään Maastokartta-taustakarttaan.

Näin luet karttaa reittiä suunnitellessaNäin luet karttaa reittiä suunnitellessa

Kun suunnittelet reittiä, lue karttaa kerroksittain:

  1. Hahmota maasto korkeuskäyristä, jyrkänteistä, kallioista ja soista.
  2. Tunnista tarkasti tien, ajotien, ajopolun, polun, sillan tai lossin merkki.
  3. Tarkista vesiuomat, rantaviivat ja todennäköiset ylityspaikat.
  4. Etsi rakennuksia ja maamerkkejä, joiden avulla voit varmistaa sijaintisi.
  5. Tarkastele suojelu- ja erityisalueiden rajoja ja varmista ajantasaiset pääsysäännöt erikseen.
  6. Lähennä ja vertaa vierasta merkkiä MML:n täydelliseen viralliseen selitteeseen.

MML:n virallisen selitteen mukaan Maastotietokannan tietoja ajantasaistetaan 5–10 vuoden välein, ja samalla karttalehdellä voi olla eri vuosina kerättyä tietoa. Kartta-aineisto ja kartografia päivittyvät ajan myötä. MML julkaisee palvelutiedotteita maastokarttojen muutoksista, joten käytä ajantasaista virallista selitettä vanhan painetun selitteen tai kuvakaappauksen sijaan.